Arkeologisen työn esivalmisteluista

Mitä tiedämme Angelniemen esihistoriallisista muinaisjäännöksistä?

Meri-Halikon Mullankaivajat -hanke paneutuu kevään aikana entisen Angelniemen kunnan mantereen puoleisen alueen esihistoriaan. Työ tehdään yhdessä Meri-Halikon koululaisten ja opettajien kanssa, mutta ennen kuin voidaan mennä maastoon etsimään jälkiä esivanhempien elämästä, on työtä valmisteltava. Se käykin nykyään helpommin, koska arkistoaineistoa on siirretty runsaasti internettiin. Museoviraston ja Arkistolaitoksen sivuilta löytyy niin arkeologisia tutkimusraportteja kuin vanhoja karttojakin. 

Aineistoa tarkastelemalla selviää, että seutu on ollut melko pitkään arkeologisesti hieman paitsiossa. Parhaat tiedot Angelniemen esihistoriasta on vuodelta 1931. Tuolloin arkeologi A.M. Tallgren julkaisi teoksessa ”Varsinais-Suomen historia I: Esihistoria” katsauksen kertyneisiin esinelöytöihin ja tietoihin, joihin ei ole myöhemmin juurikaan saatu täydennystä (arkeologisia inventointeja on alueella tehty vuosina 1955 ja 1988). Tallgrenin katsauksen tiedoista osa on aikaisempien ja tarkastamattomien tietojen kokoamista samaan yhteyteen, jossa hän julkaisi tietoja alueella tehdyistä arkeologisista kaivauksista.

Tallgren: Varsinais-Suomen historia I: Esihistoria 1931

Angelniemen kaivaukset: Tammenpään ja Keskitalon hautaröykkiöt

Angelniemen kaivaukset ovat toisen kuuluisan arkeologin, HJ. Appelgrenin, tekemiä v. 1885. Mantereen puoleisella alueella, jonne myös Mullankaivajien mielenkiinto kohdistuu, on kaivettu pari kivistä tehtyä hautaröykkiötä, joista toinen on Tammenpäässä ja toinen Keskitalon maalla. Röykkiöistä ei ole tehty esinelöytöjä, mutta kummassakin todettiin olevan kivistä tehtyjä ns. sisäkehiä, joiden perusteella röykkiöiden rakentamisajankohdaksi voi arvioida pronssikauden. Alunperin röykkiöt on siis rakennettu kolmisen tuhatta vuotta sitten, mutta niitä on voitu käyttää myöhemminkin hautauksiin. Tammenpään röykkiön lähistöllä tutkittiin myös erillisiä pienempiä röykkiöitä, joista yhdestä tehtiin myös esinelöytöjä. Löydöt ovat hieman yllättäen nuoremmalta rautakaudelta eli parisen tuhatta vuotta suurempaa röykkiötä nuorempia. Ilmeisesti ainakin Tammenpään aluetta on käytetty pitkään hautausten tekoon.

 

Hj. Appelgrenin kaivausten karttoja

Maisemankehitystä kuvaavat kartat ovat arkeologin työssä keskeinen apu

Tammenpään ja Keskitalon suurilla röykkiöillä oli toinenkin piirre, joka oli tyypillinen pronssikauden hautauksille: ne on sijoitettu veden ääreen kallioille, joilta oli hyvä näköala ympäristöön. Samalla seudulla vastaavanlaisista röykkiöistä on olemassa tietoja. Vielä löytämättömiä voi yrittää etsiä palauttamalla meren pinnan tason pronssikauden tasolle. Tähän tarkoitukseen on hankkeessa tuotettu eri aikatasoja vastaavia merenrannan tasoa kuvaavia karttoja. Menetelmän etuna on se, että sen avulla voidaan etsiä sellaisia alueita, jotka ovat aikoinaan olleet suotuisia asutukselle. Hankkeen käytössä on karttoja, jotka kuvaavat seudun maisemankehitystä varhaiselta kivikaudelta, alkaen aina 8000-9000 vuoden takaa. Tosin arkeologisia merkkejä, kuten kiviesinelöytöjä, ei seudulta noin kaukaiselta ajalta ole arkeologien tiedossa.

Merenpinnan taso 10 m nykyistä ylempänä. Maanmittauslaitoksen aineistoa.

Arkeologi Jouko Pukkila