perjantai 8. kesäkuuta 2018

Tiedote: Harvinainen kivikautinen löytö Angelniemestä


Varsinais-Suomessa harvinainen kivikautinen asuinpainanne eli kivikautisen asuinrakennuksen jäännöon löytynyt AngelniemestäSen löysiväMeri-Halikon mullankaivajat -hankkeen inventoijat, johon kuuluvat Meri-Halikon koulun oppilaat, Angelniemen kyläyhdistys ja osuuskunta Arkebuusin arkeologit. Asuinpainanteen ympärillä on kivikautinen, laajahko ja varsin hyvin säilynytasuinpaikka, joka puolestaan on ensimmäinen tunnettu kivikautinen muinaisjäännös Angelniemellä. Painanne sijaitsee Kokkilan Härkämäessä
Tuohon aikaan oli tapana, että maahan kaivettiin matala kuoppa, jonka sisään saatettiin rakentaa hirsisalvos ja harja- tai kotamainen rakennelma, joka katettiin esimerkiksi tuohella ja sammalella tai kuntalla. Myös pystypaalujen varaan tehtyjä, pohjakaavaltaan pyöreitä rakennuksia tunnetaan. 
Hiekkakankaalla on aikoinaan asunut ihmisiä, joiden jäljiltä sieltä on löydetty tähän mennessä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta ja palaneita kiviä. Kvartsi-iskokset ovat yleisin kivikautinen löytö. Kvartsi on kovaa kiveä, josta on tehty esimerkiksi nuolenkärkiä.  Palanutta luuta löydettiin asuinpainanteen sisältä. Ne ovat jäännöksiä kivikauden ihmisen aterioista. Palaneet kivet ovat aikanaan kuuluneet tulisijoihin.
Luun paloista voidaan tehdä radiohiiliajoitus, jolloin asuinpaikan ikä tarkentuu. Rannansiirtymäkronologian perusteella näyttää siltä, että paikka on voitu asuttaa aikaisintaan noin 7000 vuotta sitten, jolloin rantaviiva on sijainnut nelisenkymmentä metriä nykyistä korkeammalla. Tuolloin alue oli saaristoa, jota halkoivat kapeat ja pitkät salmet sekä lahdelmat. Niiden rannoilla etelään aukeavat loivat hiekkarinteet kalaisten apajien tuntumassa olivat kivikauden ihmiselle mieluisia asuinpaikkoja. 
Kokkilan Härkämäki on juuri tällaisessa paikassa ja aluetta päädyttiinkin tutkimaan kartta- ja maaperäanalyysien antamien vinkkien perusteellaAsumuspainanne erottuu maastossa nykyisellään vain matalahkona kuoppana, mutta aikanaan paikalla on ollut puurunkoinen rakennus. Kyseessä on melko yleinen muinaisjäännöstyyppi Suomessa – lukuunottamatta Varsinais- Suomea. 
Asumuspainanne kartoitettiin takymetrilla ja siinä selvisi, että kyseessä on säännöllinen kuoppa, noin 80 cm syvä ja ulkomitoiltaan runsaat kymmenen metriä. Sisäpuolen laajuus on ainakin viitisen metriä ja sitä reunustaa parisen metriä leveä matala maavalli, joka kuitenkin erottuu heikosti. Se voi olla seinän ulkopuolista multapenkkiä. Kartoitus toi esiin myös asunnon oviaukon, joka on ollut lännen puolella ja jonka kohdalla maavalli katkeaa. 
Meri-Halikon
 mullankaivajat -hanke sai keväällä 2018 Suomen Kulttuurirahastolta 30 000 euron apurahan Angelniemen kyläympäristön arkeologiseen inventointiin. 
Lisätietoja
Jouni Taivainen
Arkeologi, osuuskunta Arkebuusi    


Päiväkirja löytöpäivältä:  
Kyläläisten maastopäivä