keskiviikko 26. helmikuuta 2020

Keväiset kaivuutyöt siirtyvät...

Maaliskuussa kävimme maastossa yhdessä maanomistajien kanssa. He olivat erittäin myötämielisiä ja kiinnostuneita arkeologisesta projektista metsämaillaan. Kävimme tuolloin myös tapaamassa Armfeltin koulun historian ja kuvaamataidon opettajia sekä rehtoria. He olivat puolestaan innoissaan arkeologisesta yhteistyöstä. Tuolloin alustavasti sovimme, että mukaan kentälle tulevat lukion historian sekä kuvaamataidoin kurssien oppilaat. Kaivuut oli tarkoitus aloittaa toukokuun alussa, eli ensi viikolla, mutta on ollut jo jonkin aikaa selvää, että keväiset kenttätyöt siirtyvät tulevaisuuteen korona-viruksen takia. 

Se milloin hanke jatkuu tästä eteenpäin, eli päästään aloittamaan kaivuut, ovat vielä arvailujen varassa: siirtyvätkö kenttätyöt syksyyn vai kenties vasta vuoden päähän. Kaikki riippuu nyt viruksesta, jolla on hämmentävän kaunis nimi.






torstai 30. tammikuuta 2020

Härkämäki-tutkimukset jatkuvat

Jatkohanke kulkee nimellä ANGELNIEMEN MULLANKAIVAJAT

Taustaa:
Kyläläisten maastopäivä 28.4.-18 alkoi olla jo lopuillaan kun arkeologi Jouko Pukkila ehdotti, että tarkistetaan vielä yksi lähikohde näyttäen samalla paikkaa kartalta: "tuohon salmen kapeikkoon minä ainakin laittaisin kalanpyydykset". Alue oli hiekkapohjaista kangasmetsää. Heti tien vieressä,  hiekanottopaikan reunalla, alkoi polttaa: kvartsi-iskoksia. Jonkin matkaa kankaalla käveltyämme Jouko erotti sammaleisesta maastosta pyöreähkön painanteen. Kaikki hankkeen arkeologit olivat vakuuttuneita näkemästään: asumuspainanne. Tapani Rostedt ja Jouko tekivät myöhemmin painaumasta ja sen ympäristöstä varmistuskaivauksia, joista löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytynyt luunpala oli liian pieni, jotta siitä olisi voinut päätellä eläinlajin, mutta se kelpasi radiohiiliajoitukseen.

Ajoitustulos luusta:  3015calBC



Rannansiirtymäkronologian perusteella näytti siltä, että paikka on voitu asuttaa aikaisintaan noin 7000 vuotta sitten, jolloin rantaviiva on sijainnut nelisenkymmentä metriä nykyistä korkeammalla. Tuolloin alue oli saaristoa, jota halkoivat kapeat ja pitkät salmet sekä lahdelmat. Niiden rannoilla etelään aukeavat loivat hiekkarinteet kalaisten apajien tuntumassa olivat kivikauden ihmiselle mieluisia asuinpaikkoja. Kapeaa lahdelmaa ei asuinpainanteen radiohiiliajoituksen perustella enää ollut, vaan merenranta oli tuolloin kauempana. Tosin paikka on voinut olla asuttuna pitempäänkin; maankohoamisen myötä kuivunut vanha lahdelma on todennäköisesti muuttunut linnuille sopivaksi kosteikoksi.  

Kenttätutkimukset jatkuvat keväällä. Tällä kertaa kanssamme työskentelevät lukiolaiset Halikosta.


Härkämäki kohdeselostus


1. Härkämäki (mjrek. 1000034180)

Asuinpaikka, asumuspainanne, kivikausi
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6695494 l: 275914, Z:40-43 (mitattu asumuspainanteen keskeltä).
Asumuspainanne  24.10.2019 
Kohde löytyi inventoinnissa 28.4.2018. Aluetta tutkittiin, koska se oli todettu potentiaaliseksi
kivikautiseksi asuinpaikka-alueeksi maaperä- ja rannansiirtymäkarttojen perusteella.

Kohde sijaitsee Härkämäki nimisellä mäellä. Sen länsipuolitse kulkee tie ja mäen länsireunassa on vanha hiekkakuoppa. Sen reunoilta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Hiekkakuopan itäpuolella, mäen lakialueen tuntumassa, on asumuspainanne (koordinaatit asumuspainanteen 
keskeltä). Painanteesta noin 10 metriä länteen sijaitsee vanhan hiekkakuopan itäreuna. Painanteen sisämitat ovat noin 7 x 7 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Painanteen ympärillä on selkeät vallit (halkaisija vallien kanssa noin 10 x 10 metriä). Asumuspainanteessa on oviaukko länteen. Se erottuu noin metrin leveänä ja kaksi metriä pitkänä käytävänä, jonka reunoilla on vallit. Painanteen keskivaiheille tehdystä koepistosta tuli noin 25 cm syvyydessä esiin ruskea maannos, josta tuli kaksi palanutta luun sirua. Kuoppaa ei kaivettu syvemmälle. Asumuspainanteen ympäristöstä löydettiin kvartsi-iskoksia kolmesta eri paikasta. Yksi tuli em. vanhan hiekkakuopan reunasta, jossa havaittiin myös palaneita kiviä. Yksi tuli koepistosta noin 45 metriä asumuspainanteesta etelä-lounaaseen ja kaksi havaittiin asumuspainanteesta noin 70 metriä etelään sijaitsevan talon pihamaan leikkauksissa.








keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Arkeologinen inventointi 2018, Angelniemi

Raportti tulee luettavaksi museoviraston linkistä, jossa mukana myös kohdeselostukset karttoineen

Tutkimusraportti 

FM Jouni Taivainen

Arkisto- ja rekisteritiedot:
  • Tutkimuskohde: Salo, Kokkila, Angelniemen ympäristö
  • Tutkimuksen laatu: Arkeologinen inventointi
  • Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM 35FIN
  • Kenttätyöaika: Huhtikuu 2018, neljä kenttätyöpäivää + kesäkuu 2018 yksi työpäivä Tutkimuslaitos: Arkebuusi osuuskunta
  • Tutkimuksen vastuullinen johtaja: Jouni Taivainen
  • Tutkijat: Jouni Taivainen, Jouko Pukkila, Elina Saloranta, Mia Lempiäinen, Auli Tourunen Tutkimuksen rahoittaja: Suomen kulttuurirahasto, Mullankaivajat –hanke.
  • Esinelöydöt: KM 41779
  • Digitaaliset valokuvat: ARB2018:3:1-8
  • Tutkimusraportin säilytyspaikka: Arkebuusi osuuskunnan arkisto
  • Tutkimusraportin kopiot (Pdf): Museovirasto, Varsinais-Suomen maakuntamuseo
Kuva: Karviaistenoja. Myllynpaikka (tasanne) kuvan keskellä, jossa taaimmainen ryhmä ihmisiä. Myllynkiven löytöpaikka ojan oikealla puolella. Etelästä. 25.4.2018.
















Tiivistelmä:

Arkebuusi osk. inventoi huhtikuussa 2018 Salon Kokkilan Angelniemen ympäristöä neljänä päivänä. Inventointi kuului osana Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Mullankaivajat –hanketta. Inventoinnissa oli mukana lisäksi Meri-Halikon ala-asteen oppilaat ja opettajat sekä Angelniemen kyläyhdistys. Inventoinnin tuloksena löydettiin seitsemän ennestään tuntematonta muinaisjäännöstä, joista vanhin on Härkämäen kivikautinen asuinpaikka asumuspainanteineen. Kohteesta on myös palanutta luuta, josta tehdään radiohiiliajoitus. Lisäksi inventoinnissa dokumentoitiin yksi löytöpaikka ja tiedot seitsemästä muusta kohteesta, jotka eivät ole muinaisjäännöksiä.

Sisällysluettelo

  1. Taustaa ja inventoinnin esivalmistelut 
  2. Kenttätyöt
  3. Lähteet
  4. Kohdeluettelo
  5. Yleiskartta inventoiduista alueista ja kohteista
  6. Kohdeselostukset

1. Taustaa ja inventoinnin esivalmistelut

Angelniemen inventointi toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämän apurahan turvin. Se to- teutettiin yhteistyössä osuuskunta Arkebuusin, Meri-Halikon ala-asteen oppilaiden ja opettajien sekä Angelniemen kyläyhdistyksen kanssa. Lisäksi inventointityössä oli mukana harrastajia Salosta. Inventointipäiviä oli kaikkiaan neljä huhtikuussa 2019. Lisäksi yhtenä päivänä tehtiin lisäkartoituksia ja koekuopitusta inventoinnissa löydetyssä kivikautisessa asuinpaikkakohteessa (Härkämäki). Inventoinnin esivalmisteluissa yhdistettiin tutkimusalueen käytettävissä olevia aineistoja kartta-pohjalle. Niihin merkittiin mm. eriaikaisia muinaisranta-alueita, vanhojen karttojen paikkatietoja (mm. asutus, tiestö, myllynpaikat jne.) sekä maaperään liittyviä tietoja. Aineistoanalyyseistä ja mallinoksien tekemisestä sekä myös muiden tausta-aineistojen hankinnasta vastasi pääasiassa Jouko Pukkila. Kenttätöissä mukana olivat lisäksi arkeologit Mia Lempiäinen, Elina Saloranta sekä Jouni Taivainen ja yhteisötaiteilija Tuula Nikulainen sekä kulttuuriantropologi Taika Bottner. Luuanalyyseistä vastasi Auli Tourunen.

Kartta-aineistoa muokattiin Qgis-ohjelman versiolla 2.18. Vanhat kartat asemoitiin peruskartan päälle, sen jälkeen tarkasteluun otettiin mukaan maaperäkartta, korkeusmallit ja vinovalovarjosteet. Vanhoista kartoista keskeisimmäksi osoittautui Angelniemen pitäjänkartan pohjoisosa mantereen puoleisesta alueesta (Angelniemi (2021 05+08 Ia.* -/- -) 

(digitaaliarkisto). Tämä kartta oli helppo asemoida nykykartalle ja toisaalta se helpotti vanhempien karttojen asemointia. Viimeksi mainitut eivät kuitenkaan tuoneet tarkasteluun olennaisesti uusia piirteitä. Pitäjänkartasto muodostuu pääosin vuosina 1840–1865 valmistuneesta aineistosta, mutta sen laatimisessa käytettiin myös 1700-luvun karttoja.

Vanhoilta kartoilta pystyi asemoinnin jälkeen poimimaan esimerkiksi teiden ja rakennusten nykyisen paikkatiedon ja syöttämään sen gps-laitteeseen. Vanhemmissa, tilakohtaisissa kartoissa oli paikoin merkittynä rajojen kulku ja mahdollisesti myös niihin liittyvät rajapisteet. Keskeinen tavoite oli löytää kohteita, jotka sijaitsivat koulusta kävelymatkan päässä ja jotka olivat autioituneita, ts. sijaitsivat nykyasutuksen ulkopuolella. Näiden tietojen perusteella valittiin tarkastettavaksi kolme myllyn paikkaa, vanhoja tieuria ja useamman rajan leikkauspisteitä.

Nykyisistä kartoista käytettiin Maanmittauslaitoksen julkaisemia peruskarttoja, vinovalovarjosteita ja digitaalisia korkeusmalleja, joiden avulla tarkasteltiin mm. rannansiirtymää. Yhdessä tämän aineiston kanssa käytettiin GTK:n karttoja maaperästä ja maaperämuodostumista. Tarkastettaviksi alueiksi valittiin ensinnäkin hiekkaisia, tietyn rantakorkeuden ja tietyn ilmansuunnan tuntumassa sijaitsevia alueita koulun lähistöltä. Tähtäimessä oli löytää kivikautisia kohteita. Tällä tavoin paikannettiinkin Härkämäen asumuspainanne ja saatiin myös rajat sen käyttöajalle: se on noussut merestä eli ollut asutuskelpoinen noin 7000 vuotta sitten ja noin 1000 vuotta myöhemmin viereinen salmi oli kuivunut ja meren ranta siirtynyt pois mäen välittömästä läheisyydestä. Toiseksi tarkasteltiin pronssi- ja rautakauden rantakorkeuksia tuolloiselle asutukselle mahdollisesti soveliaiden alueiden paikantamiseksi, mutta tämä jäi tuloksettomaksi.

Hankkeen valmisteluvaiheessa käytiin läpi aiemmat arkeologiset dokumentit (tarkastus-, inventointi- ja kaivausraportit valokuva- ja karttaliitteineen), paikallishistoriat sekä muut kirjalliset maininnat. Kaivaukset oli tehty 1880-luvulla (röykkiöt Tammenpäässä ja Keskitalon maalla), sen jälkeen tehdyt arkeologiset tutkimukset ovat olleet joko yksittäisten kohteiden tarkastuksia tai yleisluontoisia laajempien alueiden inventointeja.

Näistä kirjallisista lähteistä poimittiin tunnettujen muinaisjäännösten, joko olemassa olevien tai kadonneiden sekä sellaisiksi oletettujen paikkatieto saatavissa olevalla tarkkuudella (esim. summittainen etäisyys talosta) ja sijoitettiin nykykartalle kenttätöitä varten.

Raporttien pohjalta A. M. Tallgren kirjoitti vuonna 1931 lyhyen yhteenvedon Angelniemen esihisto- riasta. Paitsi arkeologisissa raporteissa mainittuja kohteita, hän käsitteli myös tarkastamattomia, paikallisten asukkaiden haastatteluihin perustuvia tietoja sekä muita havaintoja. Yksi mainittu, mutta tarkastamaton röykkiö paikannettiin lähelle pitäjänkartassa näkyvää myllyä Lammasmäellä, joten se tarkastettiin samalla kertaa. Muihin havaintoihin kuuluu mm. maininta, että Kanamäeltä Kokkilaan tietä kuljettaessa oli jossain hiekkakuopan seinämässä nähty liesi. Tätä yritettiin paikantaa selvittämällä tien linjaus vanhoista kartoista sekä selvittämällä sen varrella olevat hiekka-alueet.


2. Kenttätyöt

Inventoinnin kenttätyöt tehtiin huhtikuussa 2019 neljänä päivänä. Kolmena päivänä inventointeja tehtiin Meri-Halikon ala-asteen koululaisten ja opettajien kanssa (yksi ryhmä/päivä). Kunakin päi- vänä koululaisryhmän koko oli noin 20 oppilasta. Lisäksi ryhmässä oli mukana kolme arkeologia, opettaja sekä hankkeessa mukana oleva yhteisötaiteilija Tuula Nikulainen ja videodokumentoinnista vastaava kulttuuriantropologi Taika Bottner.
Pienimpien koululaisten kanssa (1-2 lk) inventointi toteutettiin koulun itäpuolisella peltoalueella ja reunametsässä. Inventoinnissa käytettiin peltopoimintamenetelmää sekä kahta metallinpaljastinta. Löydöistä otettiin talteen paikkatiedot (käsigps) ja kaikki löydöt kerättiin pusseihin.
Toisen ryhmän kanssa (3-4 lk) inventoitiin hieman kauempana koulusta, Tammenpään länsipuoli- sella peltoalueella, joka oli kartta-analyysin perusteella potentiaalinen pronssikautisen asutuksen kannalta. Peltoalueella tehtiin peltopoimintaa samalla tavoin kuin koulun lähipellolla. Lisäksi käytiin tarkastamassa vanhoissa kartoissa näkyvä myllynpaikka, mutta ko. paikassa ei ollut enää mitään jälkiä myllystä.
Kolmannen ryhmän kanssa (5-6 lk) käytiin tarkastamassa koulun itäpuolella, metsä-alueella 
sijaitseva myllynpaikka, joka oli merkitty vanhaan kartta-aineistoon. Kyseinen kohde löytyikin maastossa. Lisäksi käytiin tarkastamassa Lammasmäen laki, jossa aiempien tietojen mukaan on mahdollisesti ollut pronssikautinen röykkiö, mutta jota kukaan arkeologi ei ollut aiemmin käynyt tarkastamassa. Laelta löytyi kuvauksiin sopiva röykkiön pohja ja siitä heiteltyjä kiviä. Paluumatkalta löydet- tiin lisäksi Lammasmäen kaakkois-etelärinteeltä kuopparakenne, mahdollisesti nauriskuoppa.
Neljäs ryhmä muodostui Angelniemen kyläyhdistyksen väestä ja hieman kauempaakin tulleista harrastajista. Tällä kertaa inventoitiin laajemmalla alueella sijaitsevia kohteita ja liikuttiin autoilla. Päivän saldo oli hyvä. Härkämäestä löytyi kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanne. Lisäksi löydettiin rakkakuoppakohde, historiallinen rajamerkki ja kivilatomuksia (mahd. kaskiröykkiöitä).
Inventointien kenttätöissä paikkatiedot tallennettiin gps:llä. Kohteet kuvattiin digikameroilla. 
Härkämäen kivikautisessa asumuspainanne kohteessa tehtiin lisäksi hieman myöhemmin, kesäkuussa, yhtenä päivänä kartoituksia ja koekuopitusta alueen laajuuden määrittämiseksi. Mittaukset tehtiin arkeologi Tapani Rostedtin johdolla takymetriä käyttäen. Asumuspainanteesta laadittiin lisäksi 3D-mallinnos Jouko Pukkilan ja Tapani Rostedtin mittausten pohjalta ja heidän työnään. Härkämäen asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kaksi luun palaa, joista ei saatu lajianalyysia niiden pienuudesta johtuen, mutta niistä on tulossa radiohiiliajoitus. Ainoat tallennetut löydöt ovat Härkämäen kohteesta (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta).
Kemiössä 24.10.2019
Jouni Taivainen

3. Lähteet:

Kirjallisuus:
A.M. Tallgren 1931: Varsinais-Suomen historia I: esihistoria Muut lähteet:
Digitaalinen arkisto, kartat. http://digi.narc.fi/ Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot
GTK:n maaperäkartat

4. Kohdeluettelo

Kohde
Sivu
Tyyppi/Tarkenne
Ajoitus
Lk m
Status
Härkämäki
9
Asuinpaikat/asumuspainan- teet
Kivikausi
1
MJ
Lammasmäki 1
11
Hautapaikat/hautaröykkiöt
Pronssi- kausi
1
MJ
Lammasmäki 2
13
Työ- ja valm.paikat/nauris- kuopat
Hist. aika
1
MJ
Karviaisteno- ja
14
Työ- ja valm.paikat/vesimyl- lyt
Hist. aika
1
MJ
Isomäki
17
Työ- ja valm.paikat/kaski- röykkiöt
Hist. aika
2
MJ
Majala 1
19
Kivirakenteet/rakkakuopat
Ajoittama- ton
2
MJ
Majala2
21
Kivirakenteet/rajamerkit
Hist. aika
1
MJ
Kokkila 1
22
Alusten hylyt/hylyt (puu)
Hist. aika
1
Löytö- paikka
Majala 3
25
Työ- ja valm.paikat/vesimyl- lyt
Hist. aika
1
Muu koh- de
Tammenpää 1
26
Työ- ja valm. paikat/vesimyl- lyt
Hist. aika
2
Muu koh- de
Perälä
27
Työ- ja valm. Paikat/vesimyl- lyt
Hist. aika
1
Muu koh- de
Tammenpää 2
28
Asuinpaikat
Hist. aika
?
Muu koh- de
Kokkila 2
29
Taide/muistomerkit
Moderni
1
Muu koh- de

Kokkila 3
30
Muu
Moderni

Muu koh- de
Tuiskulankal- liot
31
Puolustusvarustukset
Hist. aika
?
Muu koh- de
Kartta 1.
Yleiskartta: Inventoidut alueet (ruskea). Kohteet (numerot 1-15). Jouni Taivainen. Karttapohja Maanmittauslaitos.

Koko artikkeli kohdeselostuksineen tulee linkin taakse

keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Kivikautisen asuinpaikan jatkotutkimukselle SKR:n apuraha

Suomen Kulttuurirahaston Mullankaivajat-hankkeen suurin apuraha, 30 000 euroa, myönnettiin Arkebuusi Osuuskunnalle yhteisöarkeologisen Angelniemen mullankaivajat -hankkeen toteuttamiseen Härkämäen kivikautisella asuinpaikalla. 


Meri-Halikon mullankaivajat löysivät viime vuonna kyläläisten maastopäivänä alueen ensimmäisen tunnetun kivikautisen asuinpaikan melko läheltä Meri-Halikon koulua. Kivikautinen asuinpaikka sai nimekseen Härkämäki ympäröivän alueen mukaan. Asuinpaikalta löytyi myös Varsinais-Suomessa perin harvinainen kivikautinen asumuspainanne.

Kohde on harvinainen ja varsin hyvin säilynyt kivikautinen asuinpaikka. Luusta tehty radiohiiliajoitus kertoo asuinpaikan olleen käytössä 5000 vuotta sitten. Muinaisrantojen siirtymiskronologian perusteella asuinpaikka arveltiin ensin jopa 7000 vuotta vanhaksi.

Alueelle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista saatiin löytöinä kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Lisäksi alueen maapaljastumissa havaittiin kvartsi-iskoksia melko laajalla alueella. Asumuspainanteesta tehtiin takymetrimittauksiin perustuva tarkkuusmallinnus.

Apurahan mahdollistamat jatkotutkimukset tulevat antamaan uutta mielenkiintoista tietoa Varsinais-Suomen varhaisesta kivikautisesta asutuksesta.




Meri-Halikon mullankaivajien jatkohankkeena syntynyt Angelniemen mullankaivajat tarjoaa lukiolaisille tilaisuuden osallistua arkeologiseen tutkimukseen kotiseudullaan. SKR:n Mullankaivajat-hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden kiinnostusta oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä. Elokuussa haettavana olleet apurahat myönnettiin yhdeksälle hakijalle. Apurahojen yhteissumma oli 175 500 euroa.

maanantai 14. lokakuuta 2019

Jännitys tiivistyy - odotamme radiohiiliajoituksia

Radiohiiliajoitusten tulosten pitäisi valmistua aivan pian.

Kertausta:

Angelniemeltä löytyi Varsinais-Suomessa harvinainen kivikautinen asuinpainanne eli kivikautisen asuinrakennuksen jäännös keväällä 2018. Sen löysivät Meri-Halikon mullankaivajat -hankkeen inventoijat, johon kuuluvat Meri-Halikon koulun oppilaat, Angelniemen kyläyhdistys ja osuuskunta Arkebuusin arkeologit. Asuinpainanteen ympärillä on kivikautinen, laajahko ja varsin hyvin säilynyt asuinpaikka, joka on ensimmäinen tunnettu kivikautinen muinaisjäännös Angelniemellä. Painanne sijaitsee Kokkilan Härkämäessä.

Kivikaudella asuinrakennukset on saatettu rakentaa osaksi maan sisään vaakahirsien varaan. Pystypaaluja on voitu myös käyttää, jolloin rakennuksen pohjakaava on ollut pyöreä. Harja- ja kotamaiset rakennelmat on mahdollisesti päällystetty tuohella, sammaleella tai kuntalla. Todennäköisesti kivikauden ihminen on kuitenkin oleskellut ulkosalla pääosan ajastaan.

Härkämäen hiekkakankaalla on aikoinaan asunut ihmisiä, joiden jäljiltä on löydetty tähän mennessä kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Kvartsi-iskokset ovat yleisin kivikautinen löytö. Kvartsi on kovaa kiveä, josta on tehty esimerkiksi nuolenkärkiä. Palanutta luuta, kivikauden ihmisen aterian jäännöksiä, löytyi asuinpainanteen sisältä. Palaneet kivet ovat aikanaan kuuluneet tulisijoihin.

Luun paloista tehdään radiohiiliajoitus, jolloin asuinpaikan ikä tarkentuu. Rannansiirtymäkronologian perusteella näyttää siltä, että paikka on voitu asuttaa aikaisintaan noin 7000 vuotta sitten, jolloin rantaviiva on sijainnut nelisenkymmentä metriä nykyistä korkeammalla. Tuolloin alue oli saaristoa, jota halkoivat kapeat ja pitkät salmet sekä lahdelmat. Niiden rannoilla etelään aukeavat loivat hiekkarinteet kalaisten apajien tuntumassa olivat kivikauden ihmiselle mieluisia asuinpaikkoja.

 Kyläläisten maastopäivä 28.4.2018
Ensin hiekkakuopan reunasta löytyi kvartsi-iskoksia ...polttaa, polttaa!

https://merihalikonmullankaivajat.blogspot.com/2018/04/kylalaisten-maastopaiva-angelniemella.html