Arkeologinen inventointi 2018, Angelniemi

Raportti tulee luettavaksi museoviraston linkistä, jossa mukana myös kohdeselostukset karttoineen

Tutkimusraportti 

FM Jouni Taivainen

Arkisto- ja rekisteritiedot:

• Tutkimuskohde: Salo, Kokkila, Angelniemen ympäristö
• Tutkimuksen laatu: Arkeologinen inventointi
• Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM 35FIN
• Kenttätyöaika: Huhtikuu 2018, neljä kenttätyöpäivää + kesäkuu 2018 yksi työpäivä Tutkimuslaitos: Arkebuusi osuuskunta
• Tutkimuksen vastuullinen johtaja: Jouni Taivainen
• Tutkijat: Jouni Taivainen, Jouko Pukkila, Elina Saloranta, Mia Lempiäinen, Auli Tourunen Tutkimuksen rahoittaja: Suomen kulttuurirahasto, Mullankaivajat –hanke.
• Esinelöydöt: KM 41779
• Digitaaliset valokuvat: ARB2018:3:1-8
• Tutkimusraportin säilytyspaikka: Arkebuusi osuuskunnan arkisto
• Tutkimusraportin kopiot (Pdf): Museovirasto, Varsinais-Suomen maakuntamuseo

Kuva: Karviaistenoja. Myllynpaikka (tasanne) kuvan keskellä, jossa taaimmainen ryhmä ihmisiä. Myllynkiven löytöpaikka ojan oikealla puolella. Etelästä. 25.4.2018.

Tiivistelmä:

Arkebuusi osk. inventoi huhtikuussa 2018 Salon Kokkilan Angelniemen ympäristöä neljänä päivänä. Inventointi kuului osana Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Mullankaivajat –hanketta. Inventoinnissa oli mukana lisäksi Meri-Halikon ala-asteen oppilaat ja opettajat sekä Angelniemen kyläyhdistys. Inventoinnin tuloksena löydettiin seitsemän ennestään tuntematonta muinaisjäännöstä, joista vanhin on Härkämäen kivikautinen asuinpaikka asumuspainanteineen. Kohteesta on myös palanutta luuta, josta tehdään radiohiiliajoitus. Lisäksi inventoinnissa dokumentoitiin yksi löytöpaikka ja tiedot seitsemästä muusta kohteesta, jotka eivät ole muinaisjäännöksiä.

Sisällysluettelo

1. Taustaa ja inventoinnin esivalmistelut 
2. Kenttätyöt
3. Lähteet
4. Kohdeluettelo
5. Yleiskartta inventoiduista alueista ja kohteista
6. Kohdeselostukset

1. Taustaa ja inventoinnin esivalmistelut

Angelniemen inventointi toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämän apurahan turvin. Se to- teutettiin yhteistyössä osuuskunta Arkebuusin, Meri-Halikon ala-asteen oppilaiden ja opettajien sekä Angelniemen kyläyhdistyksen kanssa. Lisäksi inventointityössä oli mukana harrastajia Salosta. Inventointipäiviä oli kaikkiaan neljä huhtikuussa 2019. Lisäksi yhtenä päivänä tehtiin lisäkartoituksia ja koekuopitusta inventoinnissa löydetyssä kivikautisessa asuinpaikkakohteessa (Härkämäki). Inventoinnin esivalmisteluissa yhdistettiin tutkimusalueen käytettävissä olevia aineistoja kartta-pohjalle. Niihin merkittiin mm. eriaikaisia muinaisranta-alueita, vanhojen karttojen paikkatietoja (mm. asutus, tiestö, myllynpaikat jne.) sekä maaperään liittyviä tietoja. Aineistoanalyyseistä ja mallinoksien tekemisestä sekä myös muiden tausta-aineistojen hankinnasta vastasi pääasiassa Jouko Pukkila. Kenttätöissä mukana olivat lisäksi arkeologit Mia Lempiäinen, Elina Saloranta sekä Jouni Taivainen ja yhteisötaiteilija Tuula Nikulainen sekä kulttuuriantropologi Taika Bottner. Luuanalyyseistä vastasi Auli Tourunen.

Kartta-aineistoa muokattiin Qgis-ohjelman versiolla 2.18. Vanhat kartat asemoitiin peruskartan päälle, sen jälkeen tarkasteluun otettiin mukaan maaperäkartta, korkeusmallit ja vinovalovarjosteet. Vanhoista kartoista keskeisimmäksi osoittautui Angelniemen pitäjänkartan pohjoisosa mantereen puoleisesta alueesta (Angelniemi (2021 05+08 Ia.* -/- -) 
(digitaaliarkisto). Tämä kartta oli helppo asemoida nykykartalle ja toisaalta se helpotti vanhempien karttojen asemointia. Viimeksi mainitut eivät kuitenkaan tuoneet tarkasteluun olennaisesti uusia piirteitä. Pitäjänkartasto muodostuu pääosin vuosina 1840–1865 valmistuneesta aineistosta, mutta sen laatimisessa käytettiin myös 1700-luvun karttoja.

Vanhoilta kartoilta pystyi asemoinnin jälkeen poimimaan esimerkiksi teiden ja rakennusten nykyisen paikkatiedon ja syöttämään sen gps-laitteeseen. Vanhemmissa, tilakohtaisissa kartoissa oli paikoin merkittynä rajojen kulku ja mahdollisesti myös niihin liittyvät rajapisteet. Keskeinen tavoite oli löytää kohteita, jotka sijaitsivat koulusta kävelymatkan päässä ja jotka olivat autioituneita, ts. sijaitsivat nykyasutuksen ulkopuolella. Näiden tietojen perusteella valittiin tarkastettavaksi kolme myllyn paikkaa, vanhoja tieuria ja useamman rajan leikkauspisteitä.

Nykyisistä kartoista käytettiin Maanmittauslaitoksen julkaisemia peruskarttoja, vinovalovarjosteita ja digitaalisia korkeusmalleja, joiden avulla tarkasteltiin mm. rannansiirtymää. Yhdessä tämän aineiston kanssa käytettiin GTK:n karttoja maaperästä ja maaperämuodostumista. Tarkastettaviksi alueiksi valittiin ensinnäkin hiekkaisia, tietyn rantakorkeuden ja tietyn ilmansuunnan tuntumassa sijaitsevia alueita koulun lähistöltä. Tähtäimessä oli löytää kivikautisia kohteita. Tällä tavoin paikannettiinkin Härkämäen asumuspainanne ja saatiin myös rajat sen käyttöajalle: se on noussut merestä eli ollut asutuskelpoinen noin 7000 vuotta sitten ja noin 1000 vuotta myöhemmin viereinen salmi oli kuivunut ja meren ranta siirtynyt pois mäen välittömästä läheisyydestä. Toiseksi tarkasteltiin pronssi- ja rautakauden rantakorkeuksia tuolloiselle asutukselle mahdollisesti soveliaiden alueiden paikantamiseksi, mutta tämä jäi tuloksettomaksi.

Hankkeen valmisteluvaiheessa käytiin läpi aiemmat arkeologiset dokumentit (tarkastus-, inventointi- ja kaivausraportit valokuva- ja karttaliitteineen), paikallishistoriat sekä muut kirjalliset maininnat. Kaivaukset oli tehty 1880-luvulla (röykkiöt Tammenpäässä ja Keskitalon maalla), sen jälkeen tehdyt arkeologiset tutkimukset ovat olleet joko yksittäisten kohteiden tarkastuksia tai yleisluontoisia laajempien alueiden inventointeja.

Näistä kirjallisista lähteistä poimittiin tunnettujen muinaisjäännösten, joko olemassa olevien tai kadonneiden sekä sellaisiksi oletettujen paikkatieto saatavissa olevalla tarkkuudella (esim. summittainen etäisyys talosta) ja sijoitettiin nykykartalle kenttätöitä varten.

Raporttien pohjalta A. M. Tallgren kirjoitti vuonna 1931 lyhyen yhteenvedon Angelniemen esihisto- riasta. Paitsi arkeologisissa raporteissa mainittuja kohteita, hän käsitteli myös tarkastamattomia, paikallisten asukkaiden haastatteluihin perustuvia tietoja sekä muita havaintoja. Yksi mainittu, mutta tarkastamaton röykkiö paikannettiin lähelle pitäjänkartassa näkyvää myllyä Lammasmäellä, joten se tarkastettiin samalla kertaa. Muihin havaintoihin kuuluu mm. maininta, että Kanamäeltä Kokkilaan tietä kuljettaessa oli jossain hiekkakuopan seinämässä nähty liesi. Tätä yritettiin paikantaa selvittämällä tien linjaus vanhoista kartoista sekä selvittämällä sen varrella olevat hiekka-alueet.

2. Kenttätyöt

Inventoinnin kenttätyöt tehtiin huhtikuussa 2019 neljänä päivänä. Kolmena päivänä inventointeja tehtiin Meri-Halikon ala-asteen koululaisten ja opettajien kanssa (yksi ryhmä/päivä). Kunakin päi- vänä koululaisryhmän koko oli noin 20 oppilasta. Lisäksi ryhmässä oli mukana kolme arkeologia, opettaja sekä hankkeessa mukana oleva yhteisötaiteilija Tuula Nikulainen ja videodokumentoinnista vastaava kulttuuriantropologi Taika Bottner.

Pienimpien koululaisten kanssa (1-2 lk) inventointi toteutettiin koulun itäpuolisella peltoalueella ja reunametsässä. Inventoinnissa käytettiin peltopoimintamenetelmää sekä kahta metallinpaljastinta. Löydöistä otettiin talteen paikkatiedot (käsigps) ja kaikki löydöt kerättiin pusseihin.

Toisen ryhmän kanssa (3-4 lk) inventoitiin hieman kauempana koulusta, Tammenpään länsipuoli- sella peltoalueella, joka oli kartta-analyysin perusteella potentiaalinen pronssikautisen asutuksen kannalta. Peltoalueella tehtiin peltopoimintaa samalla tavoin kuin koulun lähipellolla. Lisäksi käytiin tarkastamassa vanhoissa kartoissa näkyvä myllynpaikka, mutta ko. paikassa ei ollut enää mitään jälkiä myllystä.

Kolmannen ryhmän kanssa (5-6 lk) käytiin tarkastamassa koulun itäpuolella, metsä-alueella 
sijaitseva myllynpaikka, joka oli merkitty vanhaan kartta-aineistoon. Kyseinen kohde löytyikin maastossa. Lisäksi käytiin tarkastamassa Lammasmäen laki, jossa aiempien tietojen mukaan on mahdollisesti ollut pronssikautinen röykkiö, mutta jota kukaan arkeologi ei ollut aiemmin käynyt tarkastamassa. Laelta löytyi kuvauksiin sopiva röykkiön pohja ja siitä heiteltyjä kiviä. Paluumatkalta löydet- tiin lisäksi Lammasmäen kaakkois-etelärinteeltä kuopparakenne, mahdollisesti nauriskuoppa.

Neljäs ryhmä muodostui Angelniemen kyläyhdistyksen väestä ja hieman kauempaakin tulleista harrastajista. Tällä kertaa inventoitiin laajemmalla alueella sijaitsevia kohteita ja liikuttiin autoilla. Päivän saldo oli hyvä. Härkämäestä löytyi kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanne. Lisäksi löydettiin rakkakuoppakohde, historiallinen rajamerkki ja kivilatomuksia (mahd. kaskiröykkiöitä).

Inventointien kenttätöissä paikkatiedot tallennettiin gps:llä. Kohteet kuvattiin digikameroilla. 
Härkämäen kivikautisessa asumuspainanne kohteessa tehtiin lisäksi hieman myöhemmin, kesäkuussa, yhtenä päivänä kartoituksia ja koekuopitusta alueen laajuuden määrittämiseksi. Mittaukset tehtiin arkeologi Tapani Rostedtin johdolla takymetriä käyttäen. Asumuspainanteesta laadittiin lisäksi 3D-mallinnos Jouko Pukkilan ja Tapani Rostedtin mittausten pohjalta ja heidän työnään. Härkämäen asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kaksi luun palaa, joista ei saatu lajianalyysia niiden pienuudesta johtuen, mutta niistä on tulossa radiohiiliajoitus. Ainoat tallennetut löydöt ovat Härkämäen kohteesta (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta).

Kemiössä 24.10.2019

Jouni Taivainen

3. Lähteet:

Kirjallisuus:

A.M. Tallgren 1931: Varsinais-Suomen historia I: esihistoria Muut lähteet:

Digitaalinen arkisto, kartat. http://digi.narc.fi/ Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot

GTK:n maaperäkartat

4. Kohdeluettelo

Kohde	Sivu	Tyyppi/Tarkenne	Ajoitus	Lk m	Status
Härkämäki	9	Asuinpaikat/asumuspainan- teet	Kivikausi	1	MJ
Lammasmäki 1	11	Hautapaikat/hautaröykkiöt	Pronssi- kausi	1	MJ
Lammasmäki 2	13	Työ- ja valm.paikat/nauris- kuopat	Hist. aika	1	MJ
Karviaisteno- ja	14	Työ- ja valm.paikat/vesimyl- lyt	Hist. aika	1	MJ
Isomäki	17	Työ- ja valm.paikat/kaski- röykkiöt	Hist. aika	2	MJ
Majala 1	19	Kivirakenteet/rakkakuopat	Ajoittama- ton	2	MJ
Majala2	21	Kivirakenteet/rajamerkit	Hist. aika	1	MJ
Kokkila 1	22	Alusten hylyt/hylyt (puu)	Hist. aika	1	Löytö- paikka
Majala 3	25	Työ- ja valm.paikat/vesimyl- lyt	Hist. aika	1	Muu koh- de
Tammenpää 1	26	Työ- ja valm. paikat/vesimyl- lyt	Hist. aika	2	Muu koh- de
Perälä	27	Työ- ja valm. Paikat/vesimyl- lyt	Hist. aika	1	Muu koh- de
Tammenpää 2	28	Asuinpaikat	Hist. aika	?	Muu koh- de
Kokkila 2	29	Taide/muistomerkit	Moderni	1	Muu koh- de

Kokkila 3	30	Muu	Moderni		Muu koh- de
Tuiskulankal- liot	31	Puolustusvarustukset	Hist. aika	?	Muu koh- de

Kartta 1.

Yleiskartta: Inventoidut alueet (ruskea). Kohteet (numerot 1-15). Jouni Taivainen. Karttapohja Maanmittauslaitos.

Koko artikkeli kohdeselostuksineen tulee linkin taakse